27.3.2015

Ajatuksia Markuksen evankeliumin äärellä - 12

Jakso Mark 9:1-29


"Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!" "Jos voit?" vastasi Jeesus. "Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo." Silloin pojan isä heti huusi: "Minä uskon! Auta minua epäuskossani!" (Mark 9:22-24)

Pahan hengen vallassa olleen pojan isään on helppo samaistua. Hän ei ollut varma oman uskonsa riittävyydestä. Mutta hän kääntyi Jeesuksen puoleen ja pyysi apua.

Jeesuksen puoleen kääntyminen onkin epäuskon vastakohta. Epäuskon valtaan ei siis tarvitse jäädä. Onhan Jeesus luvannut, että Hän ei aja pois sitä, joka Hänen luokseen tulee.




Kun Jeesus sitten oli mennyt sisään ja vain opetuslapset olivat paikalla, nämä kysyivät häneltä: "Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?" Hän vastasi: "Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.". (Mark 9:28-29)

Ryhdymme usein tehtäviimme ilman, että rukouksessa pyydämme siunausta toimillemme. Ilman Jumalaa emme pysty mihinkään, mutta toisaalta ilman meitä ei Jumalakaan halua toimia. Meillä on siis oma tehtävämme olla Jumalan käsinä ja jalkoina.

Jumala vastaa kaikkiin rukouksiin, ei kuitenkaan aina sillä tavalla eikä sillä aikataululla kuin itse ajattelemme. 

17.3.2015

Ajatuksia Markuksen evankeliumin äärellä - 11

Jakso: Mark 8:27-38



"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Pietari vastasi hänelle: "Sinä olet Messias.   (Mark 8:29)



 Saman kysymyksen Jeesus esittää meillekin: ”Kuka minä sinun mielestäsi olen?”



 Jeesusta saatetaan pitää opettajana, korkean moraalin edustajana tai ainoastaan hyvän ihmisen esikuvana. Oliko Jeesus edes todellinen historiallinen henkilö vai kenties vain mielikuvitusolento.


Pietari oli Jeesuksen seurassa kolmisen vuotta. Pietari vastasi, että Jeesus on Messias, Jumalan Poika.


Jos Jeesus olisi vain hyvä ihminen, ei Hänestä olisi meille todellista hyötyä. Itse asiassa olisimme silloin pahasti epäonnistuneita, Paavalin mukaan jopa kaikkia ihmisiä surkuteltavampia.


Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.   (1 Kor 15:19)


Sille, jolle Jeesus on Messias, Jumalan Poika, Hän voi antaa iankaikkisen elämän. Siksi Jumalan Poika tuli maan päälle meidän luoksemme.

10.3.2015

Ajatuksia Markuksen evankeliumin äärellä - 10



Mark 8:1-26

Mutta he vain puhelivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää. Jeesus huomasi sen ja sanoi: "Miksi te puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vieläkään ymmärrä, ettekö käsitä? Onko teidän sydämenne paatunut? Onhan teillä silmät, ettekö te näe? Onhan teillä korvat, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun jaoin ne viisi leipää viidelletuhannelle ihmiselle, kuinka monta täyttä korillista te keräsitte palasia?" "Kaksitoista", he vastasivat. "Entä kun jaoin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle? Kuinka monta koria te silloin keräsitte täyteen palasia?" He vastasivat: "Seitsemän." Jeesus sanoi heille: "Ettekö te vieläkään käsitä?"    (Mark 8:16-21)

Opetuslapset näkivät jatkuvasti ihmetekoja ja kuulivat opetusta, mutta silti he eivät millään ymmärtäneet Jeesuksen jumaluutta ja valtuutusta. Jeesus on Jumalan Poika, ja siksi Hänellä on valta antaa synnit anteeksi ja viedä meidät iankaikkiseen elämään.




Lohdullista on, että Jeesusopetuslasten ymmärtämättömyydestä huolimatta jätti seurakuntansa levittämisen heidän varaansa.


Opetuslapsiin verrattuna meillä on Raamattu, josta voimme lukea ihmeteoista ja Jeesuksen opetuksista. Ymmärrämmekö, että se todella on Jumalan puhetta meille, jotta uskoisimme ja saisimme iankaikkisen elämän.

Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.   (Joh 20:30-31)

Kiitos ja ylistys Sinulle Herramme siitä, mitä olet rakkaudesta tehnyt hyväksemme. Anna lupauksesi kantaa meitä tänään ja huomenna aina siihen asti, kun maallisen elämän jälkeen näemme Sinut.


Jos meidän elämästämme puuttuu iloa, menestystä tai ystäviä, voimme turvallisesti jäädä tämän toivon varaan:  lähtömme hetkellä tärkeintä ei olekaan se, kuka meitä on saattamassa, vaan se kuka meitä on vastaanottamassa.