TEESI 5: Miksi ei pride-kulkueeseen

Myös seurakunnat ovat osallistuneet viime aikoina pride-kulkueeseen. Sitä on

perusteltu tasa-arvolla ja tuella sukupuolivähemmistöille.

Mutta pride-kulkueessa ei ole kysymys tasa-arvosta

Pride-kulkueessa on kysymys gender-ideologian tukemisesta:

• biologisen sukupuolen häivyttämisestä
• isän ja äidin muodostaman perherakenteen heikentämisestä
• moniavioisuuden ajamisesta
• seksuaalisten halujen toteuttamisen nostamisesta ihmisoikeuksien rinnalle
• ...

Biologisen sukupuolen häivyttäminen

Biologinen sukupuoli on tieteellinen fakta, joka kuitenkin halutaan korvata sukupuoli-identiteetillä eli ihmisen omalla mielipiteellä omasta sukupuolestaan.

Tämä sukupuoli-identiteetti korvaa sitten biologisen sukupuolen ihmisen perusominaisuutena.

Tällainen sanojen uudelleenmäärittely on jo johtanut siihen, että media on  kertonut uutisena, että mies synnyttää.

Vaikka lapsikin tietää, että mies ei voi synnyttää.

Päiväkotilapset ja alakoululaiset sukupuolikasvatuksen kohteina

Vaarallisinta on, että Opetushallitus ajaa jo varhaiskasvatukseen seksuaalikasvatusta, jossa alle kouluikäisiäkin lapsia opetetaan kyseenalaistamaan biologinen sukupuolensa. Englannissa tämä on johtanut siihen, että jo teini-ikäisille annetaan hormonihoitoa ja valmistetaan heitä biologisen sukupuolen tuhoavaan ja korjaamattomaan sukupuolikirurgiaan.

Tämä ei ole lapsen oikeuksien mukaista. Tämä on vain aikuisten päähänpinttymä, joka on lapsen terveelle kehitykselle vaarallista.

Jos ihminen on toista sukupuolta kuin haluaisi olla, kysymyksessä on henkinen asia (sukupuolidysforia) eikä sitä pidä korjata kirurgialla. Ei anorektikkoakaan, joka luulee olevansa liian lihava, kehoteta laihduttamaan. Sitäkin sairautta hoidetaan henkisenä ongelmana.

Seurakunnat lasten turvasatamiksi

Kun vanhemmat tulevat lastensa kanssa seurakuntaan, heidän on voitava luottaa siihen, että lapsen sukupuolta ei siellä kyseenalaisteta eikä lasta kehoteta miettimään omaa sukupuoli-identiteettiään.

Seurakuntien on huolehdittava, että lapset saavat siellä kasvaa turvallisesti poikina ja tyttöinä ja vanhemmat voivat luottaa siihen.

Pojat voivat pukeutua pinkkiin ja tytöt harrastaa taistelulajeja, mutta tytöt ovat silti tyttöjä ja pojat poikia. Lasten tervettä kehitystä ei saa häiritä kyseenalaistamalla heidän sukupuolensa.

Siksi seurakuntien ei tule osallistua pride-kulkueeseen!

Risto Sepponen

Rohkeasti kristittynä

Muuttumaton sanoma, uudet tavat kertoa

Kirkkovaltuusto 31

Seurakuntaneuvosto 103

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Yhdessä matkalla-lista

TEESI 4: Kristillinen avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto

Hengellinen vai maallinen asia?

Sekä että! 

Jumala tarkoitti miehen ja naisen elämään yhdessä. Miehen ja naisen liitto on pyhä ja Jumalan asettama.

Yhteiskuntakin on perinteisesti tunnustanut isän ja äidin liittoon perustuvan perherakenteen ihanteeksi, koska se on lasten kannalta paras ja turvallisin kasvuympäristö. Siksi biologinen ja juridinen vanhemmuus on rinnastettu toisiinsa. Näin suojellaan ennen kaikkea lapsia.

Uusi lainsäädäntö irrottautuu tästä biologisen isän ja äidin perheen ihanteesta ja asettaa kenet tahansa aikuisen ihmisen isän ja äidin korvaajaksi.

Miehen ja naisen liitto on lasten etu

Kaksi miestä ei voi koskaan voi korvata äitiä eikä kaksi naista voi koskaan korvata isää. Jokaisella lapsella on oikeus biologiseen isään ja äitiin. Avioerotilanteissakin yhteiskunta huolehtii, että lapsella säilyy yhteys molempiin heistä.

Samaa sukupuolta olevat parit voivat jo nyt määritellä molemmat heistä lapsen ’vanhemmiksi’ja näin hävittää tiedon biologisesta isästä tai äidistä.Lapsella ei silloin ole koskaan mahdollisuutta saada tietää molempia biologisia vanhempiaan. Lapsesta tehdään geneettinen orpo. Se ei ole lapsen oikeuksien mukaista.

Jumala tarkoitti yhden miehen ja yhden naisen elämään yhdessä

Näin sanoo luomiskertomus ja sen vahvisti myös Jeesus todetessaan, että

Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.

Kristinuskon vaikutuksesta moniavioisuudesta on luovuttu ja isän ja äidin muodostamasta perheestä on tullut vallitseva ihanne.

Suhtautuminen homoseksuaaleihin ihmisiin

Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Raamatun mukaan väärin. Samoin kuin esim. ahneuden harjoittaminen. Emme kristittyinä sen tähden siunaa homoseksuaalisuuden harjoittamista, mutta homoseksuaaleihin ihmisiin tulee tietenkin suhtautua rakkaudellisesti.

Jeesuksen esimerkin mukaisesti emme tuomitse ihmistä, mutta emme myöskään hyväksy Jumalan tahdon vastaista toimintaa.

Siksi ei myöskään samaa sukupuolta olevien liittoa tule siunata.

Siksi kirkon ei tule muuttaa avioliittokäsitystään

Risto Sepponen

Rohkeasti kristittynä

Muuttumaton sanoma, uudet tavat kertoa

Kirkkovaltuusto 31

Seurakuntaneuvosto 103

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Yhdessä matkalla-lista

TEESI 3: Vahvan lähetystyön puolesta

Seurakunnan tehtävä perustuu itsensä Jeesuksen antamaan toimeksiantoon:

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”

Lähetystyön päämäärä ja tarkoitus on seurakunnan leviäminen kaikkeen maailmaan ja ihmisten pelastuminen iankaikkiseen elämään.

Meidän tehtävämme on kastaa ja opettaa - lähellä ja kaukana.

Kaikkien lähetysjärjestöjen kautta

Suomen ev.lut. kirkko ei itse tee lähetystyötä, joka on perinteisesti hoidettu erillisten lähetysjärjestöjen kautta. Lähetysjärjestöjen runsaus on rikkaus ja mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaan toiminnan.

Nykyisessä tilanteessa on kaikkia lähetysjärjestöjä tuettava tasapuolisesti. Kirkkohallitus valitettavasti jakaa virallisia kolehtipyhiä toisia järjestöjä suosivasti ja seurakuntien on vaikutettava tällaisen syrjivän käytännön loppumiseen.

Lähetystoiminta ja kehitysapu

Kristillinen diakonia eli ihmisten aineellisten tarpeiden tyydyttäminen on aina kuulunut lähetystoimintaan. Lähetystyössä otetaan huomioon koko ihminen ja hänen tarpeensa.

Mutta diakonia ilman evankeliumin julistamista ei enää ole lähetystoimintaa vaan kehitysapua. On huolehdittava, että lähetysmäärärahoja ei käytetä puhtaaseen kehitysapuun.  Lähetystyön nimeäminen kansainväliseksi toiminnaksi ei saa johtaa siihen, että näin tapahtuu.

Risto Sepponen

Rohkeasti kristittynä

Muuttumaton sanoma, uudet tavat kertoa

Kirkkovaltuusto 31

Seurakuntaneuvosto 103

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Yhdessä matkalla-lista

TEESI 1: Lähikappeli: Elävän yhteisön hengellinen koti

Olisipa..

lähikappelini elävän yhteisön hengellinen koti, jonne lähiseudun asukkaat voivat tulla, kun vaikkapa valvotun yön jälkeen uusi päivä pelottaa tai kun sairauden tai työttömyyden takia tulevaisuus tuntuu toivottomalta.

Seurakunta ei voi ratkaista kaikkia aineellisia puutteita, mutta meillä on käytössä rukouksen voima ja annettavana kaikille toivo ja tulevaisuus.

Sitä ei muualta saa.

Olisipa..

kappelini auki aamusta iltaan: tarjolla hengellistä ja rakentavaa ravintoa ja rukouspalvelua.

Olisipa..

kappelini hengellisesti rakentava ja kasvattava koti, josta lähdetään ulos maailmaan - sinne, missä toivoa ja tulevaisuutta tarvitaan.

Olisipa..

kappeli-yhteisöni kuin Tukholman S:ta Klaran seurakunta

• Kristus-keskeinen
• maallikkoja rohkeasti käyttävä
• hädänalaisia auttava
• rukouksessa elävä
• valmiina vastukseen niiltä, joille Kristus on kompastuskivi.

Kasvavan seurakunnan tunnusmerkit

Kasvava seurakunta elää Pyhän Hengen voimasta ja antaa rohkeasti vastuuta seurakuntalaisille.

Näiden kasvavan seurakunnan tunnusmerkkien puolesta haluan toimia kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa.

Rohkeasti kristittynä

Risto Sepponen

Kirkko ja kaupunki -lehti vetää mattoa srk:n alta!

Mielipidekirjoitukseni pääkaupunkiseudun Kirkko ja kaupunki -seurakuntalehteen julkaistiin lyhennettynä Espoon ja Vantaan lehdissä 27.9.2018.

Onko Kirkko ja kaupunki lehti srk:n puolella vai sitä vastaan?

Tämä nousi taas keskustelunaiheeksi alkukesästä, kun piispa Laajasalo arvosteli K&K-lehden linjaa. Hänen mukaansa viestintä on kirkon ykköstehtävä. Ei siis pelkkä väline, vaan viesti itsessään – Jeesuksesta kertominen. Hänen mukaansa K&K tekee ’riippumatonta journalismia’ aivan muista lähtökohdista.

Nykyinen päätoimittaja Heinimäki ja edellinen päätoimittaja Simola vetoavat korkeatasoiseen journalismiin ja lehdistönvapauteen puolustaessaan lehden nykyistä linjaa.

Espoon lehdessä julkaistu
lyhennetty mielipidekirjoitus

Laajasalon kritiikkiin on helppo yhtyä. Seurakuntalehti ei voi olla ristiriidassa srk:n tavoitteiden kanssa. Korkeatasoinen journalismi ei edellytä sitä, että K&K-toimitus toimii kuin valtio valtiossa.

Lehden kristillinen, hengellisesti rakentava sisältö on olematonta. Sisältö keskittyy ihmisten tämänpuoleiseen hyvinvointiin eikä tee selvää eroa kristinuskon ja epäjumalanpalveluksen välillä.

Sen sijaan K&K voisi hyvin olla evankelioinnin ja sielunhoidon väline. Lehti tavoittaa monia, jotka ovat vailla toivoa tai ovat työn ja kuormien uuvuttamia. Tietysti seurakuntalehden tulee kertoa myös ajankohtaisista kirkon asioista - ja niistä tasapuolisesti eikä toimittajien omaa mielipidettä ajaen. Nyt ns. konservatiiviset mielipiteet eivät saa sijaa, niitä pikemminkin halveksitaan.

Onko todella srk:ien parhaaksi rahoittaa viestintää, joka pyrkii ensisijaisesti mielistelemään maailmaa, vaikka tässä maallistuvassa ajassa ihmisten tarpeet vaatisivat aivan jotain muuta.

Risto Sepponen, Espoo